Kaivelin nurmikkoon uponneet luonnonkivilaatat saunanpolulta, se ei niitä kaipaa, ja ne tosiaan uppoavat vaan nurmeen. Sen sijaan kasvihuoneen edustan sepelikko on harmittanut, kun paljain jaloin siitä on ikävä mennä. Ja kun vielä sammaloitunut nurmikkoon urautunut polku kasvihuoneelle muuttui keväällä vaarallisen liukkaaksi, kävin hankkimassa neliön verran lisää kiviä ja askartelin niistä uuden polunpätkän.
Samaa tummanpuhuvaa kiveä ei enää saanut, joten otin tällaista kaunista punertavaa ja keltaiseenkin vivahtavaa Nilsiän verhouskiveä Kivikoplalta.
Kaunis tuli!
Pääsiäiseksi ostin keltaisia hyasintteja muutaman, mutta niin kylmää on ollut että ne kukkivat nyt vapuksi - ihanasti väriä yhdessä helmihyasinttien, kevätkiurunkannusten ja sinivuokkojen kanssa ovensuussamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti