Kivipolku kasvihuoneelle

-

Kaivelin nurmikkoon uponneet luonnonkivilaatat saunanpolulta, se ei niitä kaipaa, ja ne tosiaan uppoavat vaan nurmeen. Sen sijaan kasvihuoneen edustan sepelikko on harmittanut, kun paljain jaloin siitä on ikävä mennä. Ja kun vielä sammaloitunut nurmikkoon urautunut polku kasvihuoneelle muuttui keväällä vaarallisen liukkaaksi, kävin hankkimassa neliön verran lisää kiviä ja askartelin niistä uuden polunpätkän.

Samaa tummanpuhuvaa kiveä ei enää saanut, joten otin tällaista kaunista punertavaa ja keltaiseenkin vivahtavaa Nilsiän verhouskiveä Kivikoplalta.

Kaunis tuli!




Pääsiäiseksi ostin keltaisia hyasintteja muutaman, mutta niin kylmää on ollut että ne kukkivat nyt vapuksi - ihanasti väriä yhdessä helmihyasinttien, kevätkiurunkannusten ja sinivuokkojen kanssa ovensuussamme.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Likööriä viinirypäleistä

-
Kuva
Sain vihdoinkin aikaiseksi pullottaa liköörin, jota laitoin syksyllä valmistumaan: lasipurkkiin viimeiset Rondo-rypäleet kasvihuoneesta ja kirkasta alkoholia. Löytämissäni ohjeissa kehotettiin suodattamaan tuotos ja sitten sekoittamaan se sokeriliemeen oman maun ja raaka-aineen mukaan. En löytänyt suositeltua suodatinharsoa, mutta tomusokerisirotin ajoi asian mainiosti tällä kertaa, eivät rypäleet olleet menneet mitenkään muhjuksi eli liemi oli varsin kirkasta. Tällaista tuli ja ihan kivalta maistuu! Puutarhaan ei ole oikein talvi tullut ollenkaan - meillä on ollut muutamia kertoja max 2 cm lunta päivän tai pari. Saa nähdä millainen kevät ja kesä tulee. Vettä on satanut tosi paljon,  ja toisaalta ollut 10-15 asteen yöpakkasia. 
Lue lisää

Ilon aiheita ja Elvi on tolkun ihminen

-
Kuva
Ilon ja harminkin aiheita puutarhasta juhannukseen mennessä. Vihdoinkin olen saanut harjaneilikat viihtymään pariinkin paikkaan! Ne ovat jotenkin olleet sellainen lapsesta ihailemani kukka, kun oli niin erikoista että erään naapurimme pihaojassa kasvoi niitä. Iloitsin myös ostamastani valkokirjavasta imukärhivilliviinistä (kuvassa erään innokkaan apulaisen nokka myös), ja juuri äsken tästä kauniista ilta-auringossa hohtavasta malvikki-mirrinminttu-maruna -yhdistelmästä.     Ja tästä tuttavalta saadusta kurjenpolvesta, joka on jo metrin leveä ja yli puoli metriä korkea pensas. Tätähän täytyykin jakaa muuallekin. Harmitusta hieman aiheutti kevään edetessä hiipunut magnoliantaimi, jossa on nyt kokonaista kaksi lehteä elossa. Ja ihana rungollinen vaahtera-aulio, jota pidin kasvilampun alla hengissä koko talven, ja se heitti sen henkensä sitten huhtikuussa... Mutta: Olen julkaissut omakustanteen! "Elvi on tolkun ihminen" on pikkuinen kirja, oikein sopiva lomalukeminen vaikka ranna...
Lue lisää

Helteinen toukokuu

-
Kuva
Ensin tuntui, että kevät ei tule ikinä, niin kylmää oli. Ja sitten siirryttiinkin suoraan helteisiin! Juhannusruusut avasivat ensimmäiset nuppunsa toukokuun viimeisinä päivinä. Ja nyt 5.6. sain samaan kuvaan ne, luumuruusut ja lumipalloheiden. Lempeässä ilta-auringossa kuvasin myös mongolianvaahteran, se on kyllä kaunis jokaisena vuodenaikana. Nuokkusyreenikin jo aloittelee - ja nuoressa likusterisyreenissäkin on jo pari kukkahuiskulaa nupullaan. Siitä kuva myöhemmin. Luonnonkasvit ovat sopeutuvaisia. Ei niin kaunis kellarisyvennys on tällä hetkellä ilo silmälle, kun karanneet akileijat kukkivat yhdessä leinikkien, päivänkakkaroiden ja ties minkä kanssa.
Lue lisää