Barcelona - 4. päivä

Päivästä oli ennustettu lämmintä. Säät suosivat muutenkin, hellettä oli sopivasti joka päivä. Päätimme mennä ajelemaan Funicular-reitin, eli Montjuic-kukkulalta alas satamaan kaapelivaunulla, ja sieltä sitten rannalle. Hiki tuli kukkulalle kiivetessä, mutta hieno oli köysirata! Minähän en pysty mihinkään huvipuistojen laitteisiin menemään, mutta tämä ei tuntunut missään vaikka oltiin huimaavan korkealla. Tasainen kyyti ja todella hienot maisemat. Kymmenisen minuuttia kesti matka ja maksoi 11 euroa.

Sitten vietimmekin pari tuntia biitsillä. Jäimme rannan kaupunginpuoleiseen päähän, ja aika ärsyttävän paljon oli helppoheikkejä koko ajan huutelemassa ja kiertelemässä; juomia, hierontaa, pareoita, lettejä... rantaa kyllä riittää, pidemmälle jos olisi jaksanut kävellä niin olisi varmasti saanut olla rauhassa. Ihanissa Välimeren aalloissakin tuli käytyä, vesi oli varmaan noin 24-asteista =)

Kovin kauaa emme kuitenkaan jaksaneet makoilla, joten jatkoimme rantabulevardia eteenpäin ruokapaikkaa etsien. Täytyy sanoa että turisteja kyllä riittää, en yhtään ihmettele paikallisten tuskastumista. Nyt ei ollut enää edes mikään sesonkiaika enää, mutta silti turisteja oli ihan joka paikassa. Vaikka hurmaavia pikkuaukioita ja niissä kahviloita ja ravintoloita riittää, melkein koko ajan oli kaikki pöydät täynnä. Aika monessa keskustan asuintalossa oli parvekelakanoita pyytämässä yörauhaa asukkaille.

Me löysimme sivukadulta mukavan vanhanajan perheravintolan, ja söimme maukasta paellaa ja grillattua kalaa.

Ilta meni taas käveleskellessä, ja piipahdin myös "omassa" kirkossamme sisällä, aika vaikuttava sekin!  Emme todellakaan halunneet jonottaa kahta tuntia Sagrada Familiaan. Sama jonotusaika olisi ollut myös maanantaisella retkellä Park Guelliin Gaudin ihmeellisyyksiä katsomaan. Meille riitti puiston ilmaisten osien kiertely, sieltäkin näki mosaiikkeja. Myös keskustassa on joitain hienoja Gaudi-taloja.

Sinne jäi lähtöasema!

Montjuicin kukkulan näköalat







Park Güelliin oli kova kiipeäminen - onneksi turisteille oli kuitenkin rakennettu useampi liukuporrasosio!


Santa Maria del Mar



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Likööriä viinirypäleistä

Ilon aiheita ja Elvi on tolkun ihminen

Helteinen toukokuu