Katin puutarha

Kyllä nyt kukkii! Alkukesä on hellinyt lämmöllä ja kosteudella, joten viidakkomaisissa olosuhteissa täällä ollaan nyt. Tässä muutama kuva reilun viikon takaa. Lumipallopensaan siirsin, ja vielä se ei ole ihan toipunut. Mutta tekipä kahteen oksaan näin kauniit pallot! Ja näistä iloitsin - vaaleanpunainen kielo on alkanut leviämään, jo kuusi kukkavartta. Vaaleanpunaisesta vaaleansiniseen - tämä on niin kaunis. Samoin kuin ruusuorapihlajani, aivan täynnä kukkia jo muutaman viikon. Ostin keväällä myös helmiorapihlajan, se toivottavasti kukkii ensi vuonna tätä hempeämmin.

Tämän viikon tuoksu on tuomen, ja muutenkin jotenkin hurmaava keväinen ja vehreä tuntu ilmassa - ihanaa! Puutarhamme reunamilla onkin oikein isoja tuomia, joten tuoksua riittää. Tällä viikolla on muitakin kukkivia puita: Viiden euron pilvikirsikka on täynnä kukkia, ja mahtavaa, Parikkalan tummaluumu selvästi hyötyi viime kesän helteistä, se kukkii kunnolla ensimmäistä kertaa! Ja mikä yllättävintä, alapihan jo kerran kuollut luumu, josta en löytänyt merkintöjä, on myös täynnä suloisia nuppuja. Talon varjoisella sivulla kasvava varjoyrtti- ja kevätkaihonkukkamatto on saanut täydennystä ketunleivistä: Parvitulppaanit nousevat aina, mutta eivät kyllä tykänneet kun yksi vuosi sitten kaivelin tupasta ja jaoin sitä. Mutta nyt niitä taas on kolmessa kohtaa, niin kauniit iltavalossa: Tomaatin- ja maissintaimet ovat jo harjoitelleet kasvihuoneoloja, mutta vielä en ole uskaltanut istuttaa niitä. Tällaiset upeat begonia-amppelit sorruin kyllä ostamaan jo!

Viikko sitten oli vain sitä ruskeaa ja ruskeaa... nyt lämpöiset kelit tuovat kyllä värejä takaisin päivä päivältä. Kiurunkannukset leviävät, ja saavat sen mieluusti tehdäkin. Ne häviävät näkyvistä kukintansa jälkeen. Iloitsin tänään myös onnenpensaan muutamista keltaisista kukista - vihdoin enemmän kuin y k s i  kukka, vaikka vieläkin olisi tietysti parantamisen varaa runsaudessa... Valkoiset jouluruusut ovat jo kukkineet, nyt on tummien ja tämän ihanan vaaleanpunaisen Double Ellenin vuoro - piti sen päätä vähän nostaa akileijan kuivuneella oksalla että sain ujon kuvaan! Pähkinäpensas kukkii, toivottavasti saadaan myös pähkinöitä. Imikät viihtyvät sen juurella. Kevättähtiä minulla on sinisten lisäksi näitä hurmaavia vaaleanpunaisia. Lähellä avasi jo myös ensimmäinen tarhakylmänkukka nuppujaan. Ihastuttavia pikku orvokkeja on ilmestynyt ruttojuuren juureen. Kasvihuoneessa on talvehtinut viiniköynnöksen lisäksi amppelimansikka, ja rucola näytt...

Viimeiset omat tomaatit on syöty viikko sitten, aika pitkä kausi olikin, viimeksi olen ostanut kaupasta varmaankin heinäkuun alussa tomaatteja. Toki muutama säilyke löytyy myös, ja pakastimesta kirsikkatomaatteja. Kasvihuone on siivottu, vielä harkitsen jos lisäisin hieman uutta multaa jo valmiiksi niin olisi keväällä heti hyvä - hevosenlantaa jo lisäsinkin. Ensi syksynä pitää varmaan jo vaihtaa jonkun verran multaa. Aurinkoinen päivä toi esiin muutaman värinpilkahduksenkin pihalta. Juhannus- ja valamonruusujen lehtiä ja lyhtykukan pirteitä oransseja lyhtyjä. Tuija onkin ihan huomaamatta hiljalleen kasvanut tuossa jo aika suureksi, mukavaa ikivihreyttä tuo se. Syksy on myös sammalten aikaa, rakastan niiden vihreyttä ja monia eri lajeja. En todellakaan poista pihanurmikoltakaan sammalta!

Mahtava hellejakso vain jatkuu. Jonkin verran saa vettä kantaa kasvihuoneeseen, ja joistakin perennoistakin pitää vähän pitää extrahuolta. Mutta en valita, varsinkaan kun nyt on myös sadettakin saatu! Tomaatit alkavat kypsyä, montaa erilaista on taas tulossa: Tämä hunajamelonisalvia on kyllä ilahduttanut myös kauniilla kukillaan! Ja näyttää siltä, että vihdoin myös minulta onnistuu kesäkurpitsan kasvatus: Puutarhan puolella konnanliljakasvusto viihtyy varjoisassa paikassaan, ja ilahduttaa nyt kymmenillä kukilla. Mäkimeiramin valkoinen ja violetti versio houkuttelevat perhosia. Nyt minulla on istutusta odottamassa myös valkoista tarha-ajuruohoa, toivottavasti se menestyy yhtä mainiosti kuin normaali violetti kangasajuruohonikin.

Avointen puutarhojen päivään valmistautuessa huomasin monta juttua, jotka odottivat puuttumista. Tällä viikolla sainkin vähän jo aikaan; alapihan "niittykolmio" muhkuralepän ympärillä sai luovuttaa neliön verran pinta-alaansa, tein reunan punalatvan, mooseksenpalavanpensaan ja asterin viereen lisää perennapenkkiä. Voi että miten ärsytti mullan hakeminen; minulla on hyvänkokoinen multakasa joka jäi pressulla peittämättä, ja se oli tietenkin kasvanut täyteen rikkoja päältään. Alkukesästä "kitkin" kasan ja laitoin pressun, ja nyt sitten on riesana muurahaiset, joiden mielestä tein heille oikein hyvän pesän... Tarvitsin uutta tilaa pelastaakseni muiden jalkoihin jääneitä: pioni Sarah Bernhardtin vieressä on kasvanut vuosikaudet ihana syys- tai törmäkatkero ja tarhajuorua, jotka olivat nyt jo tukahtumassa. Ja yläpihan kuivasta turveharkkopenkistä piti ottaa pois kituva, luultavasti valkoinen verikurjenpolvi sekä jouluruusu. Samalla huomasin, että kollinkäpälästä ei näk...

Olipa mukava puutarhapäivä, kiitos kaikille kävijöille!