Katin puutarha

Variegatat

Variegatat

Matkat

Odottaa tallennettua sisältöä Rantapallon sivujen lopetettua...

Kohteen lähettäminen sähköpostitse Bloggaa tästä!Jaa Twitteriin Jaa Facebookiin Jaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)

Hae tästä blogista

Sivut

Etusivu
Matkat

Blogiarkisto

▼ 2023 (8)
- ▼ lokakuuta (1)
  - Lämmin syksy
- ► elokuuta (1)
- ► heinäkuuta (1)
- ► kesäkuuta (3)
- ► huhtikuuta (2)

► 2022 (8)
- ► syyskuuta (1)
- ► elokuuta (2)
- ► heinäkuuta (1)
- ► kesäkuuta (2)
- ► toukokuuta (1)
- ► tammikuuta (1)

► 2021 (8)
- ► lokakuuta (1)
- ► heinäkuuta (1)
- ► kesäkuuta (1)
- ► huhtikuuta (3)
- ► tammikuuta (2)

► 2020 (10)
- ► lokakuuta (1)
- ► syyskuuta (1)
- ► elokuuta (2)
- ► heinäkuuta (1)
- ► kesäkuuta (2)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)

► 2019 (8)
- ► marraskuuta (1)
- ► syyskuuta (1)
- ► elokuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► kesäkuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)

► 2018 (11)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (3)
- ► kesäkuuta (6)
- ► toukokuuta (1)

► 2017 (9)
- ► lokakuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► kesäkuuta (2)
- ► toukokuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (2)

► 2016 (15)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (1)
- ► lokakuuta (3)
- ► heinäkuuta (2)
- ► kesäkuuta (1)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (3)
- ► helmikuuta (1)

► 2015 (9)
- ► marraskuuta (2)
- ► syyskuuta (1)
- ► elokuuta (1)
- ► kesäkuuta (2)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► helmikuuta (1)

► 2014 (11)
- ► marraskuuta (1)
- ► lokakuuta (6)
- ► syyskuuta (1)
- ► kesäkuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)

► 2013 (3)
- ► heinäkuuta (1)
- ► kesäkuuta (1)
- ► helmikuuta (1)

► 2012 (10)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (7)

Tietoja minusta

Nausku: Asumme Nurmijärvellä, maaseudun rauhassa. Tonttia meillä on reilu hehtaari, josta varsinaista piha-aluetta ehkä vajaa puolet, loppu on heinäpeltoa. Aurinko paistaa aamusta iltaan suurimpaan osaan pihaa, muutama isompi puu varjostaa hieman, ja talon taakse jää pohjoisrinteeseen aivan varjoinen paikka. Maaperä on varsin hiekkaista, mutta esimerkiksi pelto ja isojen omenapuiden alusta on hyvää mustaa multaa. Paikalla on asuttu kauan, talomme on rakennettu 50- ja 60-luvun taitteessa palaneen talon paikalle. Vanhin omenapuu saattaa olla lähellä sadan vuoden ikää!

Tarkastele profiilia

Teema: Picture Window. Sisällön tarjoaa Blogger.