Variegatat

Variegatat

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Ruusuja, ruusuja

Ruusut ovat aika oikukkaita, aina niitä kuolee pois ja aina niitä tulee hankittua uusia... suurin osa lienee vielä ja jo kukassa kesä-heinäkuun vaihteessa.

Heti pihaan tullessa, kanalan nurkalta löytyvät tuoksuvat ihanuudet neidonruusu Mme Plantier tai Maidens Blush, en vielä tiedä kumpi niistä menehtyi viime talvena, monta vuotta kyllä siinä ovat olleet. Uusin hankinta tarhakurtturuusu Louise Bugnet, jossa on ihana kaksivärinen kukka pääsi samaan paikkaan.

Kanalan seinustalla  kiipeää myös jostain kuolleen köynnösruusun perusrungosta eloon jäänyt vaatimaton koiranruusu. Neilikkaruusua olen sitkeästi yrittänyt, kyllä niistäkin nyt yksi taimi näyttää olevan hengissä samassa penkissä.
Koiranruusu

Vastapäätä, kiven juuressa on viimevuotisia äitienpäiväruusuja ja juuri ja juuri hengissä oleva keltakukkainen harisoninkeltaruusu Rosa Aurora.

Vieressä kivenkolosta pelastamani tikku on isoksi pensaaksi kasvanut mustialanruusu Minette. Sitä olen jakanut myös saunan viereen, toiveena että se siellä kukkisi paremmin sateelta suojassa. Kosteana kesänä nuput nimittäin helposti mädäntyvät aukeamatta. Kukka on kaunis ja tuoksu on ihana!
Minette eli Mustialanruusu
Polkua eteenpäin jatkaessa, kriikunapuun juurella pinnistelee köynnösruusu Flammentanz, ja kiveyksen reunassa kasvaa siemenestä siihen putkahtanut punalehtiruusu, joka tietysti pitäisi siirtää…
Suviruusu Poppius
Talon päädyn männyn viereisessä kukkapenkissä on suviruusu Poppius.
Saunan vieressä, humalan juuressa on juhannusruusun lisäksi sitkeästi hengissä pysynyt ja aina yhden varren kasvattava köynnösruusu Uetersener Klosterrose.
Teresanruusu

Alapihan syreenikaaressa ovat kestävät teresanruusu ja Rosa rugosa Scarlet Pavement. Tämän nupuista tykkään, ihanan tummat! Tuoksuvainen myös.

Pellonreunan penkistä löytyy superpiikkinen köynnösruusu Pohjantähti ja joitain nimettömiä ryhmäruusuja. Isoina pensaina juhannusruusua ja voimakkaasti leviävää valamonruusua. Valamonruusun vierellä sinnittelee keltakukkainen ihanuus, Rosa Aicha.
Valamonruusu


Talon toisessa päädyssä, pupupatsaan ympärillä on tavallista valkoista kurtturuusua ja sen jalompaa versiota Blanc Double de Coubert – senkin nuput ovat suosikkejani, kaunis häivähdys vaaleanpunaista. Vieressä kasvaa myös iso punalehtiruusu, joka on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen.
Punalehtiruusu
Hunajaiselta tuoksuvaa helenanruusua olen yrittänyt kaksi kertaa, mutta vaikka sen pitäisi olla kestävä, minulta ei ole noussut kolmantena kesänä enää. Kunnolla kasvava ja kukkiva köynnösruusupaikka selvästi uupuu, pitäisi varmaan kaivaa oikein tosi suuri kuoppa ja täyttää se mehevällä mullalla, mutta nuo lämpimät, aurinkoiset paikat tahtovat olla kivistä ja hiekkaista maata.

Ja vettä ja lannoitusta pitäisi tietysti muistaa antaa, pensasruusut tyytyvät kyllä vähempäänkin. Jonkin verran olen talvisin suojannut havuilla, rusakot kyllä huolehtivat silti typistyksistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti